Tutkimus: Huonomaineisiksi leimatuissa lähiöissä on vahvemmat sosiaaliset verkostot kuin muualla

Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan haavoittuvaisten alueiden asukkaat kokevat olevansa osa yhteiskuntaa yhtä paljon kuin muualla asuvat, mutta he myös tunnistavat kotiosoitteeseensa liittyvän stigman. Tutkimuksessa erityisesti Vantaan Koivukylän asukkaat kokivat alueella näkyvän päihteiden käytön vähentävän viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

Tutkimushankkeen The Future of Diverse and Disadvantaged Neighborhoods in the Nordic Welfare States – The Voices of Residents tavoitteena on tuoda esiin haavoittuvaisten asuinalueiden asukkaiden näkökulmia julkisessa keskustelussa. Neljän pohjoismaisen yliopiston tutkijat haastattelivat ihmisiä kuudella alueella Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Tutkimukseen kuuluneilla alueilla asuu poikkeuksellisen paljon matalaan sosioekonomisen asemaan kuuluvia sekä maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.

Tutkituilla alueilla asuvat kokivat, että heidän kaupunginosassaan on monia vakavia sosiaalisia ongelmia, ja että alueella on huono maine. Tässä suhteessa heidän kokemuksensa eroavat eniten muun maan väestöstä. Asuinalueiden viihtyvyys on kuitenkin suhteellisen korkealla tasolla, eikä se poikkea merkittävästi muun väestön kokemuksista. Myöskään yhteenkuuluvuuden tunteessa ei havaittu eroja, kun sitä verrattiin oman asuinmaan muuhun väestöön.

– Ruotsissa on ajoittain tuotu esiin huolta yhteiskunnan sisäisestä koheesiosta, mutta tutkimuksemme osoittaa, ettei huolelle ole perusteita, toteaa hankkeen johtaja, Göteborgin yliopiston dosentti Jacob Sohlberg.

– Sosiaalisten suhteiden osalta haavoittuvaiset alueet erottuvat joukosta jopa myönteisesti. Haavoittuvaisilla alueilla asuvilla on muita useammin läheisiä ystäviä omalla asuinalueellaan, Sohlberg toteaa.

Lähes 5000 haastattelua

Tutkijat ja haastattelijat kiersivät ovelta ovelle satunnaisesti valituissa rappukäytävissä. Lisäksi he liikkuivat ulkotiloissa tavoittaakseen ryhmiä, jotka viettävät enemmän aikaa julkisilla paikoilla, kuten esimerkiksi nuoria miehiä. Näin tutkijat onnistuivat tavoittamaan väestöryhmiä, jotka tavallisesti eivät vastaa kyselytutkimuksiin.

– Laajan kenttätyön avulla olemme onnistuneet tavoittamaan ihmisiä, joiden ääni harvoin kuuluu julkisuudessa, kertoo Jacob Sohlberg.

Hankkeessa on tutkittu miten asukkaat kokevat asuinolosuhteensa ja suhteensa muuhun yhteiskuntaan verrattuna väestöön keskimäärin.

Haastattelututkimus toteutettiin Ruotsissa Göteborgin Biskopsgårdenin ja Hammarkullenin kaupunginosissa sekä Tanskassa Århusin Herredsvangin ja Gellerupin alueilla. Suomessa haastateltiin Helsingin Kontulan ja Vantaan Koivukylän asukkaita. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan noin 4 800 henkilön kanssa.

Alkoholi- ja huumeongelmat aiheuttavat turvattomuutta

Vaikka kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa haavoittuvaisten alueiden asukkaat pitivät sosiaalista epäjärjestystä ongelmana, Suomi erottui tässä suhteessa negatiivisesti. Helsingin yliopiston tutkija Oskar Rönnberg on tarkastellut Helsingin Kontulaa ja Vantaan Koivukylää.

Koivukylässä 40 prosenttia asukkaista ilmoitti haluavansa muuttaa pois seuraavien 2–3 vuoden aikana. Useimmilla muilla tutkituilla alueilla vastaava osuus oli 20–30 prosenttia.

– Merkittävin syy muuttohalukkuuteen oli asukkaiden kokema turvattomuus, joka liittyi sosiaalisen järjestyksen ongelmiin eli alkoholin ja huumeiden väärinkäyttöön sekä huumekauppaan, Rönnberg kertoo.

– Mitä kaupunkien tulisi tehdä kehityksen kääntämiseksi? Ongelman ytimessä eivät ensisijaisesti ole etninen segregaatio tai maahanmuutto, vaan sosiaalinen hyvinvointi ja se, miten yhteiskuntana vastaamme tilanteisiin, joissa osa ihmisistä on pudonnut turvaverkkojen ulkopuolelle, sanoo Rönnberg.

Erilaisia elinolosuhteita samassa maassa

Vertailututkimus osoittaa, että haavoittuvaisten alueiden asukkaat kokevat olosuhteensa kaikissa kolmessa Pohjoismaassa keskenään enemmän samankaltaisiksi kuin saman maan muilla alueilla asuvat. Esimerkiksi Tanskassa tutkituilla alueilla asuvien kokemukset muistuttavat enemmän vastaavilla alueilla Ruotsissa ja Suomessa asuvien kokemuksia kuin muiden tanskalaisten asuinalueiden asukkaiden kokemuksia.

– On hätkähdyttävää, että saman maan tai jopa saman kaupungin sisälle on syntynyt näin erilaisia elinolosuhteita, Sohlberg toteaa.

Tutkimusmenetelmää käsitellään tarkemmin Sociological Methods and Research -julkaisussa. Haavoittuvaisten alueiden välisiä eroja tarkastellaan Political Geography -lehdessä.

Lisätietoja

Jacob Sohlberg
yliopistonlehtori, Göteborgin yliopisto
+46 705 941 318
jacob.sohlberg@gu.se

Oskar Rönnberg
kaupunkimaantieteen tutkija, Helsingin yliopisto
+358 40 531 0893
oskar.ronnberg@helsinki.fi