Siivousalalla käytetään hyväksi siirtotyöntekijöitä

Tutkimus osoittaa, että Ruotsin kotitalousvähennysjärjestelmä eli verotukseen liittyvä ns. RUT-vähennys on luonut häikäilemättömiä hyväksikäytön muotoja ja heikentänyt työntekijöiden neuvotteluasemaa. Tilanteeseen on vaikuttanut erityisesti jatkuvasti saatavilla oleva siirtotyövoima.

Palvelualojen toimialajärjestö Serviceföretagenin mukaan siivouspalvelujen kaupallistuminen on sekä kotouttamisen väline että kasvavan keskiluokan keino ratkaista arjen haasteita. Lundin ja Malmön yliopistojen tutkimus osoittaa kuitenkin, että kotitalousvähennysjärjestelmä edistää samalla säätelemättömien ja näkymättömien työmarkkinoiden syntymistä, mikä asettaa erityisesti naispuoliset siirtotyöntekijät haavoittuvaan asemaan.

– Tutkimustulostemme perusteella suhtaudumme kriittisesti kotitalousvähennysuudistukseen. Kotisiivous on kasvanut valtavasti vuodesta 2007 lähtien, kun kotitalousvähennyksen otettiin käyttöön. Kysymys kuuluu, tuleeko valtion tukea toimialaa, jota on niin vaikea säädellä ja joka mahdollistaa työvoiman hyväksikäytön, sanoo Lundin yliopistossa työskentelevä Rasmus Ahlstrand.

Hän ja tutkijakollega, Malmön yliopiston sosiologian professori Sara Eldén, korostavat, että kotitalouspalvelujen verovähennys on osa laajempaa työmarkkinoiden muutosta, jossa työnantajapuoli vahvistaa asemaansa työntekijöiden kustannuksella.

Muutoksen keskeinen tekijä ovat uudet työperäistä maahanmuuttoa koskevat säännöt, jotka tulivat voimaan pian kotitalousvähennysuudistuksen jälkeen. Lainsäädäntö mahdollistaa sen, että ruotsalaiset yritykset voivat rekrytoida työvoimaa suoraan EU:n ulkopuolisista maista.

– Se on tarjonnut ruotsalaisille yrityksille pääsyn työvoimapooliin, joka on kotimaista työvoimaa edullisempi ja helpommin saatavilla. Samalla se on heikentänyt ammattiliittojen neuvotteluasemaa.

Pelko maastakarkoitusta

Ahlstrand ja Eldén ovat tehneet osallistuvaa havainnointia ja haastatelleet siivousalan työntekijöitä.

– Siirtotyöntekijät, joiden oleskelulupa on sidottu tiettyyn työsuhteeseen, eivät uskalla valittaa, koska pelkäävät menettävänsä paitsi työnsä myös oleskelulupansa, Ahlstrand sanoo.

Työnantajat hyödyntävät tätä eri tavoilla. Tutkimus osoittaa, että suuret, vakiintuneet siivousyritykset, jotka ovat muodollisesti sitoutuneet työehtosopimuksiin, käytännössä poikkeavat joidenkin sopimusmääräysten noudattamisesta. Ne voivat esimerkiksi jättää maksamatta lomakorvauksia tai ylityölisiä. Kotitalousvähennyksen käyttöönoton jälkeen perustetut lukuisat pienemmät siivousyritykset toimivat puolestaan usein kaikkien virallisten sääntöjen ulkopuolella ja sivuuttavat järjestelmällisesti työntekijöiden oikeudet.

– Kotitalousvähennysuudistus lisäsi siivouspalvelujen kysyntää, ja uusia toimijoita tuli erittäin kilpailuille markkinoille. Käytännössä markkinaosuuksia on kasvatettu heikentämällä työntekijöiden työehtoja. Se on ollut mahdollista, koska siirtotyövoimaa on saatavilla runsaasti, Ahlstrand toteaa.

Samankaltaista kehitystä koko Pohjolassa

Ahlstrandin ja Eldénin tutkimus on osa pohjoismaista tutkimushanketta Tackling Precarious and Informal Work in the Nordic Countries. Ruotsin, Norjan ja Suomen siivous-, rakennus- ja alustatalousaloja koskeva tutkimus osoittaa, että kaikissa Pohjoismaissa työolot ovat muuttuneet epävarmemmiksi ja siirtotyöntekijöiden hyväksikäyttö on lisääntynyt.

Lue koko tutkimusartikkeli tästä.

Lisäätietoja:

Rasmus Ahlstrand
sosiologian tutkija, Lunds universitet
+46 70 686 8019
rasmus.ahlstrand@soc.lu.se

Sara Eldén
sosiologian professori, Malmö universitet
+46 72 212 1542
sara.elden@mau.se