Automatisoitu hallinto: Automaattisen päätöksenteon ohjaaminen julkisella sektorilla

Pohjoismaisessa julkisessa hallinnossa on otettu käyttöön tekoäly (AI) ja automatisoitu päätöksenteko digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja hyvinvointitehtävän tehokkaammaksi toteuttamiseksi. Sääntöihin perustuvaa automaatiota on käytetty tietyillä hallinnon aloilla hyvin tuloksin, ja Ruotsin julkishallinnossa on arvioitu, että pidemmälle kehittynyt tekoäly voi säästää jopa 140 miljardia kruunua vuodessa. Suomen AI-strategiassa alleviivataan, että julkista sektoria on uudistettava, jotta se voi selviytyä ikääntyvän väestön aiheuttamasta paineesta.

On kuitenkin olemassa huolenaiheita liittyen automatisoidun päätöksenteon lisääntyneeseen käyttöön, ja ratkaisemattomia hallintaan liittyviä kysymyksiä. Automatisoitu päätöksenteko uhkaa haastaa pohjoismaisen hyvän julkishallinnon perinteeseen kuuluvat perusoikeudet ja arvot, kuten läpinäkyvyyden, oikeusturvan, valitusoikeuden ja syrjimättömyyden. Aiempi tutkimus on nostanut esiin sen, että AI-järjestelmät voivat pahimmassa tapauksessa vaikuttaa eriarvoisuuden lisääntymiseen, läpinäkyvyyden puutteeseen ja riskiin virheellisistä päätöksistä, joilla on valitettavat seuraukset.

Tutkimushanke selvittää, miten automatisoitu julkinen päätöksenteko voidaan toteuttaa heikentämättä hyvää julkishallintoa tai kansalaisten perusoikeuksia ja luottamusta julkisiin laitoksiin.

Hanke koostuu kolmesta osahankkeesta: Ensimmäinen osahanke tutkii miten ylivaltiolliset normatiiviset ja periaatteelliset viitekehykset vaikuttavat sovelletun tekoälyn hallintaan Pohjoismaissa. Toinen osahanke analysoi automatisoidun päätöksenteon käyttöönottoa käytännön tasolla sekä viranomaisten että kansalaisten näkökulmasta Ruotsissa ja Suomessa. Kolmas osahanke tarkastelee sääntelyn ja valvonnan keskeisiä haasteita, kun automatisoitu päätöksenteko otetaan käyttöön julkisella sektorilla Ruotsissa ja Suomessa.

Tieteenalat ja näkökulmat, jotka ovat hankkeen tutkijoiden lähtökohtana, ovat oikeussosiologia, valtiotiede, media- ja viestintätiede, tekniikan ja tieteen tutkimus (usein lyhennetty STS) sekä oikeusdogmatiikka. Hankkeen kotipaikka on Lundin yliopisto ja hankeryhmä koostuu Helsingin yliopiston, Södertörnin korkeakoulun ja Uppsalan yliopiston tutkijoista. Hanke tekee yhteistyötä Research Institute for Sustainable AI:n (RISAI) kanssa. Hankkeelle on myönnetty 950 000 euroa.

Seuraa hanketta

Hankeryhmä

Yliopistonlehtori, LLM, dosentti Stefan Larsson (hankejohtaja), Lundin yliopisto
Tutkijatohtori, LLM, PD Jockum Hildén, Lundin yliopisto
Apulaisprofessori, OTT Katja de Vries, Uppsalan yliopisto
Professori, FT Anne Kaun, Södertörnin korkeakoulu
Apulaisprofessori, OTT Riikka Koulu, Helsingin yliopisto
Apulaisprofessori, OTT Ida Koivisto, Helsingin yliopisto
Yliopistonlehtori, OTT Jonas Ledendal, Lundin yliopisto
Väitöstutkija Ellinor Blom Lussi, Lundin yliopisto
Dosentti Suvi Sankari, Helsingin yliopisto
Graafinen suunnittelija Joakim Olsson, Research Institute for Sustainable AI (RISAI)