Etniset stereotypiat ennen ja nyt – pohjoismainen vertailu

Ihmisyhteiskunnilla on pitkä historia uusien tulokkaiden ja vähemmistöjen näkemisestä “muina” – uhkaavina, epämoraalisina, laittomina ja alempina ryhminä. Etniset stereotypiat eli yleistävät kuvitelmat erilaisten etnisten ryhmien ominaisuuksista, kyvyistä ja moraalista luovat pohjan asenteille vähemmistöjä ja maahanmuuttajia kohtaan. Stereotypiat vakiintuneempia etnisiä ryhmiä kohtaan voivat myös muuttua uusien etnisten ryhmien saapuessa, mutta tiedämme hyvin vähän siitä, mitä siinä muutosprosessissa tapahtuu.

Hankkeen tutkijat selvittävät miten ja miksi stereotypiat maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan kehittyvät vuorovaikutuksessa vähemmistöjen integroitumisen rakenteellisten edellytysten kanssa Suomessa ja Ruotsissa. He tutkivat myös vaikuttaako uusien ryhmien tulo stereotypioihin tietyistä etnisistä ryhmistä, kun taas muut etniset ryhmät jäävät edelleen yhteiskunnan ulkopuolelle uusista maahanmuuttajista huolimatta.

Tutkijat esittävät muun muassa seuraavia kysymyksiä: Onko olemassa ”alkustereotypiaa”, jota käytetään kaikista vähemmistöistä ja maahanmuuttajista taustasta ja alkuperästä riippumatta? Mitä kategorioille ”me” ja ”muut” tapahtuu ajan myötä, kun aiemmin saapuneet maahanmuuttajaryhmät vakiintuvat oloihin ja uusia ryhmiä saapuu? Onko olemassa ”mallivähemmistöjä”, joihin liitetään harvoja tai jopa positiivisia stereotypioita? Missä määrin stereotypiat ovat sukupuolisidonnaisia? Analysoitavat ryhmät ovat siirtolaisia entisestä Jugoslaviasta, Iranista, Irakista, Somaliasta, Vietnamista ja Chilestä sekä kansalliset vähemmistöt romanit ja saamelaiset.

Tutkimusmateriaali koostuu digitoiduista lehdistä Ruotsista ja Suomesta vuodesta 1955 alkaen. Aineistoa analysoidaan kvantitatiivisesti uusilla digitaalisilla menetelmillä, jotka sanahakujen kautta paljastavat, mitä stereotypioita eri vähemmistöihin on eri aikakausina liitetty. Tutkijat tekevät tämän materiaalin pohjalta kvalitatiivisia analyyseja yksittäisistä teksteistä. Hankkeen tuottama tieto lisää ymmärrystä etnisten ryhmien välisistä nykyisistä suhteista ja auttaa ennustamaan, miten suhteet kehittyvät tulevaisuudessa.

Hankkeen kotipaikka on Institutet för framtidsstudier (IFFS) Ruotsissa ja se toteutetaan yhteistyössä Siirtolaisuusinstituutin kanssa. Hankkeelle on myönnetty 670 000 euroa.

Hankeryhmä

Hankejohtaja, dosentti Moa Bursell (hankejohtaja), Institutet för framtidsstudier, Tukholma
Tutkimusteknikko Rojan Karakaya, Institutet för framtidsstudier, Tukholma
Professori Magnus Bygren, Tukholman yliopisto ja Institutet för framtidsstudier
Vastaava tutkija, dosentti Miika Tervonen, Siirtolaisuusinstituutti ja Helsingin yliopisto
Postdoc-tutkija NN