Categories
Valtiotiede
Kaupunkimaantiede

Syrjittyjen asuinalueiden ääniä pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa

Muuttoliike on yksi 21. vuosisadan megatrendeistä. Pohjoismaissa muuttoliike on johtanut kasvaneeseen etniseen monimuotoisuuteen, mikä näkyy eniten urbaaneilla asuinalueilla, joihin monet ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajat ovat asettautuneet. Nämä alueet ovat usein syrjittyjä, kun on kyse hyvinvoinnista, vauraudesta ja poliittisesta vaikuttamisesta. Alueiden kehittämisellä on huomattava merkitys paikalliselle ja viime kädessä myös kansalliselle yhteishengelle pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa.

Syrjittyjen asuinalueiden asukkaita kuullaan harvoin yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Hankkeessa tutkijat tekevät haastattelututkimuksia niiden asukkaiden keskuudessa, joita tutkijat eivät tavallisesti tavoita, tai jotka muista syistä eivät osallistu kyselytutkimuksiin. Tutkimukset tehdään yhteensä kuudella asuinalueella Tanskan, Suomen ja Ruotsin suurkaupungeissa. 

Hankkeen tutkijat pyrkivät ymmärtämään, miten asukkaat suhtautuvat toisiinsa ja yleensä yhteiskuntaan. Asukkaita haastatellaan koskien omaa hyvinvointia ja mikä on positiivista ja mikä negatiivista heidän asuinalueillaan. Haastattelussa kysytään myös luottamuksesta instituutioihin, kansallisesta identiteetistä ja ryhmäidentiteetistä, vallan tunteesta ja toimintaedellytyksistä sekä syrjinnän kokemuksista.  

Tutkijat odottavat hankkeen tuloksen voivan antaa äänen syrjittyjen asuinalueiden asukkaille, joiden omia näkemyksiä harvoin kuullaan, mutta joista julkisessa keskustelussa esiintyy paljon ennakkoluuloja. Samalla tutkijat pyrkivät tunnistamaan niitä tekijöitä, jotka muodostavat näiden asukkaiden käsityksiä sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta.

Hankkeen tavoitteena on tarjota poliitikoille ja muille päättäjille tietoa niistä toimenpiteistä, jotka tukevat sosiaalista yhteenkuuluvuutta, erityisesti paikallistasolla. Lisäksi hanke antaa suurelle yleisölle mahdollisuuden paremmin ymmärtää ja kytkeytyä alueen siihen sosiaaliseen todellisuuteen, joka muuten on tuntematon. Hankkeen toinen tavoite on luoda malli, jonka avulla voidaan tehdä edustavia ja laatuvarmennettuja kyselytutkimuksia sellaisten ryhmien keskuudessa, jotka ovat hankalasti tavoitettavissa.

Hankkeeseen osallistuu valtiotieteiden ja kaupunkimaantieteen tutkijoita. Hankkeen kotipaikka on Göteborgin yliopisto. Hankkeelle on myönnetty 850 00 euroa.

Hankeryhmä

Niels Nyholt, Kim Mannemar Sønderskov, Venla Bernelius, Jacob Sohlberg, Mari Vattovaara, Mathew Page ja Oskar Rönnberg.

Professori Peter Esaiasson (hankejohtaja), Göteborgin yliopisto
Apulaisprofessori Henning Finseraas, Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto, Trondheim
Professori Kim Mannemar Sønderskov, Aarhusin yliopisto
FT Niels Nyholt, Aarhusin yliopisto
Professori Mari Vaattovaara, Helsingin yliopisto
Apulaisprofessori Venla Bernelius, Helsingin yliopisto
Väitöstutkija Oskar Rönnberg, Helsingin yliopisto
Dosentti Jacob Sohlberg, Göteborgin yliopisto
Projektisuunnittelija Mathew Page, Helsingin yliopisto

Takaisin