Maaseudulla asuvat nuoret tunnistavat kotiseutuunsa liittyvät negatiiviset asenteet

Miltä tuntuu kasvaa syrjäseudulla, kun palvelut katoavat ja kotiseutuun liittyy negatiivinen leima? Laajassa pohjoismaisessa tutkimuksessa seurataan maaseudulla asuvia nuoria vuosien ajan.

Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -tutkimusohjelmaan kuuluvassa tutkimuksessa The Future of Nordic Youth in Rural Regions: A Cross-national Qualitative Longitudinal Study in four Nordic Countries seurataan pitkällä aikajänteellä maaseudulla asuvia pohjoismaisia nuoria sekä vertaillaan heidän kokemuksiaan arjesta.

–Tutkimuksen tavoitteena on antaa ääni maaseudulla asuville nuorille. Haluamme kuulla heidän omia näkemyksiä elämästä ja arjen valinnoista. Kaupungeissa asuvia on tutkittu huomattavasti enemmän, joten tässä tutkimuksessa katse on selvästi pienempien paikkakuntien nuorissa, tutkimushankkeen vetäjä, yliopistonlehtori Kaisa Vehkalahti kertoo.

Tutkimusaineistoa on kerätty Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Haastatteluaineistoa on koottu pitkältä ajanjaksolta ja lisäksi tutkimusryhmä on toteuttanut tulevaisuuspajoja, joihin osallistuneita nuoria on pyydetty visioimaan, miltä oma kotiseutu voisi näyttää 50 vuoden kuluttua.

– Nuorten kokemukset syrjäisillä seuduilla asumisesta eri Pohjoismaissa ovat yllättävän samankaltaista, vaikka maaseutualueet esimerkiksi Suomessa ja merkittävästi tiheämmin asutussa Tanskassa eroavat toisistaan. Monet tunnistavat omaan kotiseutuun liittyvän negatiivisen leiman, Vehkalahti sanoo.

Kaisa Vehkalahti. Kuva: Mathias Foster/Futurenordics

Joitakin eroja maiden välillä on kuitenkin löytynyt. Esimerkiksi Norjassa tehdyssä osatutkimuksessa on tullut esiin, että pienillä paikkakunnilla asuvilla tytöillä on enemmän hyvinvointiin liittyviä haasteita, kuten heikko itsetunto ja mielenterveysongelmia kuin norjalaisissa kaupungeissa asuvilla nuorilla.

Ruotsissa maaseutumaisiin alueisiin liittyy tällä hetkellä kehitysodotuksia niin sanotun vihreän kasvun takia. Myös näillä alueilla kohdataan kuitenkin samoja haasteita kuin muualla eli esimerkiksi lähipalvelut ovat katoamassa ja kouluihin on pitkä etäisyys.

Tutkimustulokset tuovat selvästi esiin, että maaseudun ja kaupungin välinen suhde on monimutkainen ja nuorten elämä monipaikkaista. Nuorten päätökset kotiseudulle jäämisestä tai muualle muuttamisesta ovat monitahoisia ja niihin vaikuttavat ajan kuluessa monet tekijät.

– Tutkimuksen tuloksia kannattaa tarkastella esimerkiksi silloin kun tehdään päätöksiä liikenteen tai koulutuksen järjestämisestä maaseutualueilla. Näillä tekijöillä on iso merkitys siihen, miten nuoret kokevat nykyhetken ja tulevaisuuden omilla kotiseuduillaan, Vehkalahti sanoo.