Chattailua oppilaiden kanssa iltaisin – opettajat auttavat oppilaita nykyään myös kouluajan ulkopuolella

Digitalisaation tuoma muutos koululaisten elämään on suurempi ja ilmeisempi kuin on odotettu, sanovat tutkijat. Varsinkin kouluajan ulkopuolella tapahtuva vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden välillä yllättää.

Kouluarki on läpikäynyt suuria muutoksia digitalisaation myötä. Tämä käy ilmi tutkimusaineistosta, jonka ovat koonneet projektin Nordic Basic Schools as Past Present and Future Sites for Solving the Challenges of Making Diverse Inclusive Knowledge-based Societies tutkijat. Projekti on keskittynyt neljään yläkouluun, neljässä eri Pohjoismaassa ja se valmistuu vuonna 2027.

Tutkimusaineisto on jo kerätty, ja se tarjoaa runsaasti uutta tietoa. Tutkijoille tuli esimerkiksi yllätyksenä, että monet opettajat ovat yhteydessä oppilaisiin chatin kautta, myös iltaisin klo 20 jälkeen. Kyse voi olla vaikkapa avusta erilaisten koulutehtävien ratkaisemisessa.

– Emme tienneet tästä aiemmin, emmekä usko, että muutkaan ovat tarkastelleet tätä kovin paljon, sanoo hankejohtaja professori Fritjof Sahlström Helsingin yliopistosta.

Jakautuuko apu tasapuolisesti?

Sahlström korostaa, että digitalisaatio on tuonut mukanaan paljon hyvää. Samalla se luo uusia haasteita, jotka liittyvät muun muassa pohjoismaisen peruskoulun alkuperäiseen ajatukseen yhdenvertaisuudesta.

– Luokkahuoneet ennen digitalisaatiota olivat erilaisia siinä mielessä, että kaikki näkivät mitä tapahtui ja jos opettaja auttoi jotakuta. Mitään salaisuuksia ei ollut. Mutta ruutujen myötä siitä on tullut hiljaista.

Kaikille ei enää ole selvää, kuka auttaa ja ketä. Kohtaamispaikat vähenevät ja muuttuvat vähemmän saavutettaviksi.

– On syytä epäillä, että osa koulujen yhdenvertaisuustavoitteista ei täyty. Tällainen vuorovaikutus oppilaiden ja opettajien välillä ei ehkä jakaudu kovin oikeudenmukaisesti – joidenkin oppilaiden kanssa opettaja on ehkä matalammalla kynnyksellä yhteydessä iltaisin kuin toisten.

Kun aikuiset juttelevat oppilaiden kanssa kouluajan ulkopuolella, voi myös olla tarve pohtia rajoja: kuinka paljon ja millä tavalla on sopivaa olla yhteydessä oppilaisiin iltaisin?

Tutkimusaineiston perusteella tulee selvästi esiin, että koulu ja vapaa-aika kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Ihmisiä oppilaiden elämän yhdeltä alueelta on mukana myös muilla elämänalueilla.

– Meillä on käytössä kiinnostavaa dokumentaatiota, esimerkiksi kuvakaappauksia, joista näkee, miten oppilas saattaa kouluajalla chattailla esimerkiksi isovanhempien kanssa ja käyttää koulusovelluksia myöhään illalla. Näemme suuren ja selkeän muutoksen, sanoo Sahlström.

Valaisevia walk-along-haastatteluja

Tutkimushanke koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Sen lisäksi, että tutkijat ovat selvittäneet, mitä digitalisaatio merkitsee nykyisille oppilaille, ovat he tarkastelleet koulutuksen historiaa: miten alun perin päädyttiin luomaan juuri tällaisia peruskouluja. He ovat myös tutkineet, millainen merkitys peruskoululla on ollut oppilaille, jotka ovat nykyisin noin viisikymppisiä. Tutkijat ovat tehneet niin sanottuja walk-along-haastatteluja, joissa he ovat kulkeneet entisten oppilaiden kanssa koulussa ja koulun ympäristössä.

– Näemme, että koulun merkitys sosiaalisena tilana on ollut näille oppilaille valtavan suuri. Se oli ilmeistä, kun he pohtivat, mitä koulu merkitsi sille, millaisia he olivat ja millaisiksi he kasvoivat.

Oppilaille on ollut tärkeää sekä se, että he olivat käyneet koulua, mutta myös miten koulu oli organisoitu – esimerkiksi miten käytävät ja erityisluokat oli sijoitettu.

Tutkimushankkeen tulokset julkaistaan kirjana, joka ilmestyy vuonna 2027.

Lisätietoja:
Hankejohtaja Fritjof Sahlström
Kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto
fritjof.sahlstrom@helsinki.fi