Hakemusmenettely on loppusuoralla – rahoitusta ehdotetaan yhdelletoista hankkeelle

Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -tutkimusohjelman ohjausryhmä kokoontui syyskuun lopulla valitsemaan ne hankkeet, joille se ehdottaa rahoitusta. Ohjausryhmän käsittelyyn päätyi 15 hakemusta, jotka pohjoismainen asiantuntijapaneeli oli seulonut niiden 28 hankehakemuksen joukosta, jotka etenivät toiselle hakukierrokselle.

Rahoittajien hallituksilla on viimeinen sana

Tutkimusohjelman ohjausryhmä ehdottaa rahoitusta yhdelletoista hankkeelle. Ohjausryhmä ei vielä anna tarkempia yksityiskohtia, koska ne saattavat paljastaa mistä hankkeista on kyse, vaan se tiedottaa kokonaisuudesta vasta, kun viimeinenkin rahoittajatahon hallitus on tehnyt päätöksensä.

Torbjörn Eng, ruotsalaisen Riksbankens Jubileumsfondin tutkimussihteeri ja säätiön edustaja ohjausryhmässä, raottaa kuitenkin hieman esirippua.

– Voin nostaa esille pari asiaa. Sukupuolijakauma on mielenkiintoinen, koska seitsemällä hankkeella on naispuolinen hankejohtaja ja neljällä miespuolinen, ja käsitykseni mukaan useat hieman kokemattomammat hankejohtajat saavat rahoitusta. Lisäksi hankevaroja saa useampi ruotsalainen yliopisto kuin suomalainen.

Päätös lisärahoituksesta

Ohjausryhmässä on viisi jäsentä, jotka edustavat viittä eri rahoittajaa. Suurin yksittäinen rahoittaja on Riksbankens Jubileumsfond, joka alun perin osallistui tutkimusohjelmaan 15 miljoonalla Ruotsin kruunulla. Säätiön hallitus päätti lisärahoituksesta keväällä ensimmäisen rahoituskierroksen jälkeen ja nosti avustustaan kaksinkertaiseksi eli 30 miljoonaan kruunuun. Eng selittää miksi.

– Yksi syy oli valtava hakupaine ja kiinnostus – se että saimme lähes 450 hakemusta. Kun paneeli oli suorittanut ensimmäisen karsinnan, saatoimme myös havaita, että hakemukset olivat laadukkaita. Ensimmäinen hakemuskierros osoitti sekä suuren tarpeen pohjoismaisessa tutkijayhteisössä, että tutkijoiden valmiuden lähettää korkealaatuisia hakemuksia.

Myös muut rahoittajat, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska kulturfonden, Suomen Kulttuurirahasto ja Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, ovat päättäneet nostaa ohjelmaan käytettävien avustustensa enimmäissummaa. Lisäksi on mahdollista, että mukaan saadaan yksi uusi rahoittaja, mutta se selviää vasta marraskuun lopussa. Yhteenlaskettu summa saattaa siten nousta 10 miljoonaan euroon, kun kaikki päätökset on tehty.

Asiantuntijapaneeli asetti 15 hanketta paremmuusjärjestykseen

Tutkimusohjelman hankehakemukset arvioinut asiantuntijapaneeli kokoontui elokuun lopussa valitsemaan ja asettamaan paremmuusjärjestykseen 15 niistä 28 hakemuksesta, jotka pääsivät toiselle kierrokselle. Paneelin kolmeksi parhaaksi arvioimia hakemuksia ei asetettu keskenään paremmuusjärjestykseen, koska ohjausryhmä oli päättänyt, että ne tulevat saamaan rahoitusta. Loput hakemukset asetettiin paremmuusjärjestykseen sijoille 4–15.

Tutkimushankkeen koordinaattori ja Svenska litteratursällskapetin tutkimusjohtaja Christer Kuvaja toteaa, että paneelin jäsenet pääsivät melko helposti yksimielisyyteen siitä, mitkä 15 hanketta he veisivät edelleen ohjausryhmälle.

– He pääsivät myös melko pian yksimielisyyteen kolmesta parhaasta hakemuksesta, mutta muiden kahdentoista hakemuksen asettaminen paremmuusjärjestykseen sijoille 4–15 vei aikaa, sanoo Kuvaja.

– Täytyy muistaa, että hakemuksia oli alussa 449, ja paneelin näkemys oli, että kaikki 28 jäljellä olevaa hakemusta olivat hyviä. Mutta pidemmät toisen vaiheen hakemukset antoivat huomattavasti paremman käsityksen hankkeiden laadusta. Valinta perustui suurelta osin tutkimussuunnitelmiin, mutta vaikutusta oli myös esimerkiksi tutkijaryhmien kokoonpanolla ja hankejohtajan pätevyydellä johtaa tämänkaltaista hanketta.

Kokemuksia tulevaisuuden tutkimusyhteistyöhön

Apurahan pitkä julistus-, haku- ja karsintaprosessi on ollut opettavainen kokemus mukana olleille rahoittajille.

– Ei ole pelkästään niin, että me yhdessä rajaamme kiinnostavan tutkimusalueen, jonka tieteellistä kehitystä haluamme stimuloida tutkimusvaroilla – tällainen rajoja ylittävä yhteistyö kehittää myös meitä rahoittajia, sanoo Eng.

– Tämän prosessin kautta opimme toisiltamme, miten meidän tulee laatia hakujulistuksia, miten hakemuksia pitää valmistella, miten rekrytoidaan paneeleita tarkastamaan niitä, miten päätöksiä tehdään ja niin edelleen. Olemme omistautuneet tärkeälle kokemusvaihdolle ja voimme varmasti rakentaa ja kehittää yhteistyötä tulevaisuudessa. Se näkökulma on ehdottomasti esiin nostamisen arvoinen, hän toteaa.

Lopullinen päätös on nyt siis rahoittajien hallitusten käsissä. Joulukuun alussa, kun kaikki hallitukset ovat kokoontuneet, julkistetaan mitkä hankkeet ovat saaneet rahoitusta.