Categories
Ekologia
Sosiaalitieteellinen energiatutkimus
Historia
Valtiotiede
Sosiaaliantropologia

Kun globaalit kestävyyssuunnitelmat kohtaavat pohjoiset energiaperiferiat

Sekä maailmanlaajuisesti että kansallisesti pyritään siirtymään uusiutuviin energialähteisiin. Puhdas energia nähdään edellytyksenä globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Tämä lisää painetta lisätä bio-, vesi-, tuuli- ja aurinkoenergian tuotantoa, ja se vaikuttaa suuressa määrin kyseessä oleviin yhteiskuntiin ja yksilöihin. Uusiutuvia energiamuotoja koskevat suunnitelmat tekevät talousalueiden ulkopuolisista alueista ”energiaperiferioita”, joiden odotetaan täyttävän keskustojen tarpeet.

Hankkeen kohteena on arktiset alueet, tarkemmin sanottuna Pohjois-Suomi, Pohjois-Ruotsi ja Grönlanti. Samaan aikaan kun ilmastokriisi vaikuttaa huomattavasti näihin alueisiin, nähdään ne osana kriisin ratkaisua. Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että kestävyyden ja energiamuutoksen globaalit ja kansainväliset agendat eivät täysin ymmärrä arktisten alueiden ja näiden alueiden väestön olosuhteita.

Hankkeen tarkoituksena on tutkia uusiutuvaan energiaan siirtymiseen liittyviä käsityksiä sekä tämän energiamuutoksen toteutusta ja siihen kohdistuvaa vastustusta pohjoisilla alueilla. Toisena tarkoituksena on osoittaa miten ”periferioiden visiot” voivat käänteisesti vaikuttaa kestävän kehityksen agendoihin.

Hanke tarjoaa vastauksia globaalin energiamuutoksen seurauksiin arktisen alueen kestävälle kehitykselle. Erityisen tärkeää on nostaa esiin mitä vaikutuksia energiakehityksellä on syrjäseutujen asukkaille ja pohjoisten alueiden alkuperäiskansoille, sillä globaalit kestävän kehityksen agendat huomioivat niiden edellytykset puutteellisesti.

Hankkeeseen osallistuu aate- ja teknologiahistorian, ympäristöhistorian, sosiaaliantropologian, ihmisen ekologian, valtiotieteen, ekologian ja sosiaalitieteellisen energiatutkimuksen tutkijoita. Hankkeen kotipaikka on Uumajan yliopisto. Hankkeelle on myönnetty 950 000 euroa.

Seuraa hanketta

Hankeryhmä

Erland Mårald, Camilla Sandström, Hanna Vikström, Ebba Lisberg Jensen, Hanna Lempinen, Therese Bjärstig ja Janina Priebe.

Professori Erland Mårald (hankejohtaja), Uumajan yliopisto
Professori Camilla Sandström, Uumajan yliopisto
FT Janina Priebe, Uumajan yliopisto
Dosentti Therese Bjärstig, Uumajan yliopisto
FT Tim Horstkotte, Uumajan yliopisto
Dosentti Ebba Lisberg Jensen, Göteborgin yliopisto
FT Hanna Vikström, Luulajan teknillinen yliopisto
PhD Anne Mette Randrup Jørgensen, Tanskan kansallismuseo
FT Hanna Lempinen, Lapin yliopisto

Takaisin