Asukkaat viihtyvät huonomaineisilla alueilla odotettua paremmin
Kattava haastattelututkimus Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa antaa äänen haavoittuvaisten alueiden asukkaille.
Tutkimuksessa “The Future of Diverse and Disadvantaged Neighborhoods in the Nordic Welfare States – The Voices of Residents” tarkastellaan kuuden huonomaineisiksi leimatun alueen asukkaita Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Helsingissä ja Vantaalla alueet ovat Kontula ja Koivukylä, Göteborgissa Biskopsgården ja Hammarkullen sekä Århusissa Herredsvang ja Gellerup. Kaikkiin alueisiin liittyy ainakin jossain määrin negatiivisia mielikuvia ja maahanmuuttajien määrä on suurempi kuin tutkituissa kaupungeissa keskimäärin.
Tutkimuksessa haastatellaan kaikkiaan noin 4 800 asukasta, joiden ääni ei yleensä kuulu yhteiskunnallisessa keskustelussa. Haastatteluissa tarkastellaan, miten asukkaat kokevat alueensa, miten he viihtyvät siellä, miten he suhtautuvat yhteiskuntaan ja sen järjestelmiin sekä selvitetään, kokevatko he syrjintää asuinalueensa perusteella.
– Tutkimusaihe eli haavoittuvaiset alueet on erittäin politisoitunut teema erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa, tutkimushankkeen johtaja, Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Peter Esaiasson kertoo.
Tutkimus perustuu kattavaan ja pitkäkestoiseen kenttätyöhön, jonka aikana tutkijoille on avautunut monipuolinen näkemys alueista ja niiden asukkaista. Haastatteluja tehtiin sekä asukkaiden kodeissa että alueiden julkisissa tiloissa.
– Haastateltavia on ollut yllättävän helppo löytää ja kenttätyössä olemme tavoittaneet myös vähän koulutettua väestönosaa tavallista paremmin. Haastattelurunko on käännetty venäjän, somalin, arabian, ruotsin, suomen, tanskan ja englannin kielelle. Joskus perheen muut jäsenet tai naapurit ovat toimineet tulkkeina, jos haastattelijalla ja haastateltavalla ei ole ollut yhteistä kieltä, Esaisson sanoo.
Asukkaat viihtyvät hyvin
Alustavien tutkimustulosten mukaan asukkaiden luottamus yhteiskuntaa kohtaan tutkittavilla alueilla ei ole merkittävästi heikompi kuin muilla alueilla. Sen sijaan alueiden stigmatisointi häiritsee monia asukkaita.
– Yleisesti ottaen viihtyvät ihmiset hyvin tutkittavilla alueilla, erityisesti jos he kuuluvat alueen enemmistöryhmään. Alueen huono maine on monille tuttu, mutta se ei vastaa heidän omia kokemuksiaan asukkaana, Esaiasson sanoo.
Tutkituissa alueissa on sekä samankaltaisuuksia että eroja. Suomessa alueet eivät poikkea yhtä paljon muista alueista kuin Tanskassa ja Ruotsissa.
– Kontulassa ja Koivukylässä luottamus yhteiskuntaan ja viranomaisiin oli korkealla tasolla, eikä juurikaan poikennut kansallisista keskiarvoista, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sanoo.
Hankkeen tuloksia julkaistaan vuoden 2026 aikana.
Lisätietoja:
Professori Peter Esaiasson
Göteborgin yliopisto
peter.esaiasson@pol.gu.se
+46 31 786 12 22
+46 733 52 36 12
Professori Mari Vaattovaara
Helsingin yliopisto
mari.vaattovaara@helsinki.fi
+358 50 415 4861
