Luoko uutismedia stereotyyppisen kuvan maahanmuuttajista?

Tutkimushanke auttaa journalisteja tunnistamaan maahanmuuttajiin liitettyjä ennakkoluuloja.

Tutkimushankkeessa "Ethnic Stereotypes Over Time – a Nordic Comparison" selvitetään, miten eri ulkomailla syntyneiden ryhmiä on kuvailtu ruotsalaisessa ja suomalaisessa uutismediassa eri aikoina. Mitkä stereotypiat ovat pysyviä ja mitkä muuttuvia, entä miksi?

Tutkimusaineistoon kuuluu vuosien 1955 ja 2020 välillä ilmestyneitä suomalaisia ja ruotsalaisia sanomalehtiä. Aineistosta etsitään koneoppimista hyödyntävällä ohjelmistolla uutistekstejä, jotka käsittelevät esimerkiksi entisestä Jugoslaviasta, Iranista, Irakista, Somaliasta, Vietnamista ja Chilestä Suomeen tai Ruotsiin muuttaneita. Näihin ryhmiin liitettyjä ilmaisuja verrataan sanoihin "ruotsalainen" tai "suomalainen", jotta esiin saadaan nostettua eri ryhmiin liittyviä stereotypioita.

– Tutkimuksen tulokset tulevat olemaan sekä odotusten mukaisia että yllättävä. Uskomme, että myös suomalaisten ja ruotsalaisten päivälehtien välillä on eroja, hankkeen johtaja, sosiologian dosentti Moa Bursell kertoo.

Moa Bursell. Kuva: Mathias Foster/Futurenordics

Stereotypioiden tunnistaminen voi parantaa journalismia

Tutkimuksen tuloksista odotetaan olevan hyötyä erityisesti silloin, kun tutkitaan etnisten stereotypioiden syntyä ja muutosta. Lisäksi niistä voi olla hyötyä myös esimerkiksi toimittajien koulutuksessa.

– Hankkeessa ei haluta osoittaa journalismin olevan yksin vastuussa etnisten stereotypioiden leviämisestä ja ylläpitämisestä. On kuitenkin selvää, että journalismi heijastaa yhteiskuntaa ja aikaa, jossa se toimii. Samaan aikaan journalismi vaikuttaa mielipiteisiin. Siksi on tärkeää pohtia, miten eri ryhmistä kerrotaan. Missä yhteyksissä on esimerkiksi tarpeen mainita kansallisuus? sanoo Bursell.

Kun lopulliset tutkimustulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna, tutkijoiden on otettava kantaa useisiin eettisesti arkaluonteisiin kysymyksiin.

– Samalla tavalla kuin uutismediat saattavat edistää stereotypioiden säilymistä, voi hankkeellamme olla samankaltaisia vaikutuksia. Kun tuomme esiin sitä, miten ryhmiä kuvaillaan, voimme samalla vahingossa vahvistaa stereotypioita sen sijaan, että toimisimme niitä vastaan. Toivomme, että hankkeen tulokset auttavat ymmärtämään stereotypioita entistä paremmin sosiaalisina ja muuttuvina konstruktioina. Ne kertovat enemmän uusia ryhmiä kohtaavasta yhteiskunnasta kuin ryhmistä itsessään.